Nyt on neljäs viikko yliopistoa käynnissä, fuksiaiset takana ja laboratorioinnitkin ovat lähteneet käyntiin. Lisäksi Nacho täytti viime sunnuntaina kolme vuotta ja minä maanantaina 19! Molemmat alkavat vihdoin olla aikuisia, tai Nacho ainakin, omasta puolestani en vielä mene allekirjoittamaan, hih!
Viime viikolla olivat tosiaan kemistien omat fuksiaiset, täytyy sanoa, että hurjaa menoa ympäri Jyväskylää oli luvassa labratakit liehuen. Kovasti naurattivat meitä ohikulkijoiden kommentit "Onko noi jotain lääkäreitä?". Lähinnä olisi tehnyt mieli vastata, että tulevaisuudessa osa kenties, ja toivottavasti! ;)
 |
| pH-määrityksiä erilaisista vesiliuoksista, epäselviä kännykkäkuvia! (Huom. kuvat otettu puhtain käsin suojavarusteiden ollessa yllä, ei rikota labraprotokollaa sentään!) |
Viikonloppuna lähdin käymään kotona, mutta perillä ollessani huomasin, että olin jättänyt kamerasta muistikortin Jyväskylään. Ääh, en saanut Nachosta nyt kuvia tähän päivitykseen, mutta yritän saada niitä vaikkapa seuraavaan. :) Käväisimme Nachon synttäreiden kunniaksi myös mätsärikehässä piiitkästä aikaa, ja Nacho kyllä muisti opit. Ihmettelen vain, miten hyvin koiran mieleen tuollaiset asiat juurtuvat... Kun näyttelyhihna sujautettiin päälle, niin neiti tajusi heti mistä on kyse. Punaisen nauhan sitten saimmekin, mutta punaisten kehässä emme enää sijoittuneet. Eipä tuo mitään, oli kyllä todella kivaa hieman viileästä säästä huolimatta!
Oli aivan ihanaa nähdä Nachoa, maltan tuskin odottaa, että periodi vaihtuu ja tyttö tulee taas tänne, oi! ♥♥
Nytpä sitten viileät säät ovat jatkuneet, ilma on ollut jäätävää ja tänään satoi räntää. Oikein masentavaa syyskuun loppua vaan sitten tänne. Ensiksi intiaanikesä ja yhtäkkiä lokakuun lopun säät. Hyvin menee, Suomen ilmasto! :D
Otsikon nimi tulee muuten siitä, että päässäni on jonkun aikaa soinut Sannin hitti hieman vääränlaisella sanoituksella... kiitos vaan kemia! ;D
Kuulemisiin taas, tässä oli tällainen minibloggaus! :)
